torstai 6. lokakuuta 2011

Ai mikä laihduttaminen?

Täytyy myöntää, että parin viimeisen viikon aikana laihduttaminen on jäänyt kyllä täydellisesti taka-alalle. Ja jos minä en ajattele laihdutusta koko ajan aktiivisesti, se tarkoittaa sitä, että voin antaa itseni syödä karkkia ja hiilaripitoista ruokaa päivittäin. En koskaan syö lähellekään järkevästi vahingossa. Elämässäni ei varmaankaan aikuisiällä ole ollut yhtäkään päivää, jolloin olisin jättänyt herkut ostamatta vain siksi, ettei tee mieli. Minun TÄYTYY koko ajan aktiivisesti skarpata ja tsempata etten ostaisi niitä. Tiedän, että syömisissäni on vielä kokonaisvaltaisesti suuria ongelmia. Olen liikaa joko-tai -ihminen. Laihdutan tai en laihduta. Täytyy nyt kyllä loppysyksyn aikana taas... skarpata. Jos saisin vaikka muutaman kilon ennen joulua pois, olisin ihan tyytyväinen. Alunperin haaveilin kaksinumeroisesta lukemasta jouluun mennessä, mutta se oli silloin joskus elokuun alussa. Ääh, tulipa pitkästä aikaa epäonnistunut olo, aktiivisesti en ole edes ajatellut kilojani koko näiden parin viikon aikana.

Olen viime aikoina miettinyt tiettyjä arkielämän ongelmiani: jatkuvaa aivan tolkutonta väsymystä (joka ei ole vain sitä, että haluaisi mennä nukkumaan; olotilani on sellainen tasaisen tahmea aina, ellen jostain syystä ole poikkeuksellisen innostunut jostain. Jo heti heräämisen jälkeen tunnen olevani väsynyt, en tiedä miltä tuntuu "herätä virkistyneenä".), muistamattomuutta, unohtelua, hajamielisyyttä, jatkuvaa palelua, lievää masentuneisuutta, ajoittaista ahdistuneisuutta jne. Joku vihjaisi netissä minulle (taas kerran), että kannattaisi tarkistuttaa kilpirauhasarvot. Olen useasti vuosien mittaan miettinyt, voisiko minulla olla kilpirauhasen vajaatoiminta. Mainitsemieni oireiden lisäksi minulla on myös alhainen hemoglobiini (olen joutunut käytännössä kokonaan lopettamaan verenluovutuksen, koska en oikein Hb:n suhteen useinmiten täytä kriteerejä, mikä on harmi koska minulla ei ole luovutukselle muita esteitä ja veriryhmänikin on 0 rh - josta on usein pulaa suhteellisen harvinaisuutensa vuoksi sekä siksi, että se on ainoa veri jota voi tarvittaessa antaa esim. onnettomuuksien yhteydessä kaikille potilaille), hiukseni ovat ohentuneet aikuisiällä todella reilusti, ja sitten on vielä tämä hidas aineenvaihdunta. Kaikki oireita, jotka voivat viitata kilpirauhasen vajaatoimintaan. Arvot on katsottu viimeksi 2004, ja silloin ne olivat viiterajojen (meidän alueella TSH 0.4-4 ja T4-V 9-11) sisällä. Joskin viime aikoina olen kuullut puhuttavan siitä, että Suomessa viiterajat eivät ole ihan kohdallaan, ja moni potilas hyötyisi tyroksiinilääkityksestä vaikka arvot olisivatkin vielä viiterajoissa.

Onkohan lukijoissani ketään kilpirauhasen vajaatoimintaa sairastavaa? Millaisia oireita teillä on ollut ennen taudin toteamista?

3 kommenttia:

  1. Mun pitää myös skarpata syömisissä, tie totuttuun vanhaan tapaan vaan on niin lähellä :/

    VastaaPoista
  2. Voisin vain sulkea oman blogini ja linkittää tämän tilalle ja sanoa, että ihan näin minäkin ajattelen. :) Se on melkein pelottavaa, miten samalla tavalla ajattelemme niin monesta asiasta. Minä vain olen vähän(?) sekaisin siihen lisäksi, mutta muuten, kirjoituksesi tuntuvat niin tutuilta ihan koko ajan. Tuntuuko sinusta samalta?

    Minulla ei kilpirauhasen vajaatoiminta aiheuttanut mitään oireita, se huomattiin ihan sattumalta jotain muuta tutkittaessa. Mutta sukulaisellani oli unettomuutta, yöhikoilua ja sydän hakkasi. Ja lihomista, tietysti. Kannattaa käydä lääkärissä, selviää ihan verikokeella.

    VastaaPoista
  3. Mulla kilpirauhasta taas on epäilty monesti ylipainon syyksi ja tutkittukin tasaisin väliajoin, ei ole ainakaan toistaiseksi hälyttäviä arvoja ollut. Suosittelin silti myös sen tutkituttamista sinulla :)

    Tuo raudan puute saattaa myös väsyttää? Minulle aina verenluovutuksessa lyödään paketti rautatabletteja kouraan, vaikka arvot ovat mielestäni olleet ihan ok, ettei niiden syömisestä haittaakaan ole.

    D-vitamiiniarvoja mulla myös tutkittiin ja ne olikin liian matalat, nyt sitten otan sitä purkista ja olen mielestäni pirteämpi. (En voi syödä kalaa, joten vaikka muuten pyrin syömään terveellisesti ja syön pähkinöitä, maitotuotteita jne. en saa ravinnosta tarpeeksi d-vitamiinia, kuten ei suurin osa suomalaisista muutkaan.) Tiedä sitten onko kyse oikeasti sen vaikutuksesta vai uskomuksesta, että voin paremmin ;)

    VastaaPoista