sunnuntai 2. lokakuuta 2011

Työkuvioita ja uusia haasteita

Aioin vähän aikaa sitten kirjoittaa tekstin siitä, miten vuorotyö vaikuttaa painonhallintaan. Olen tehnyt nyt viitisen vuotta vuorotyötä täyspäiväisesti, eivätkä vaikutukset ole ainakaan positiivisia. Työskentelen sairaalassa, joten vuorot vaihtelevat epäsäännöllisesti. Kolmen viikon lista saattaa näyttää esim tältä:

(A= 7-15, P= 13-21, Y= 21-07, 0= yövuoron jälkeinen nukkumispäivä, V= vapaapäivä)

P-A-A-V-V-P-A
P-A-V-P-A-V-P
Y-Y-Y-0-V-V-V

Klassista on, että työputki alkaa usein iltavuorolla, ja vapaille jäädään aamusta. Useimmat työrupeamat ovat muotoa ilta ja useampi aamu, kaksi iltaa ja kaksi tai kolme aamua tai kaksi ilta-aamu -vuoroparia peräkkäin. Tuo ilta- ja aamuvuoron peräkkäisyyshän on hoitoalalla yleinen käytäntö. Ajatuksena on, että kun edellisenä iltana töissä olleet työntekijät tulevat jatkamaan suoraan aamuun, työhön pääsee nopeasti käsiksi kun ei tarvitse alkaa lukemaan koneelta koko edellisen illan tapahtumia tai kuuntelemaan raporttia, muuta kuin yön osalta. Sinänsä mitään estettä ei kyllä ole sille etteikö asioita voisi hoitaa muullakin tavalla, mutta tuo on kai sellainen "aina ennenkin on tehty näin" -juttu, joita hoitoalalla minun kokemukseni mukaan riittää.

Pari ensimmäistä vuotta tykkäsin vuorotöistä. Olen todella aamu-uninen ja iltavirkku ihminen luontaiselta rytmiltäni, ja on ollut ihan kivaa ettei tarvitse herätä aikaisin viittä aamua putkeen. Ja vapailta on myös siinä mielessä kiva tulla iltaan, että saa viimeisen vapaaillankin valvoa ihan rauhassa. Myös arkivapaat ovat hyvä juttu, samoin se, että kohtalaisen usein tulee useamman kuin kahden päivän vapaita. Myös vuorotyölisät muodostavat ihan kohtuullisen lisäosan matalaan peruspalkkaan.

Ne huonot puolet sitten. Iltavuoropäivinä saa kyllä nukkua pitkään, mutta toisaalta eipä niinä päivinä sitten muuta ehdikään kuin nukkua ja olla töissä. Minä en ole sellainen ihminen, joka herää iltavuoropäivänä kahdeksalta tai yhdeksältä ja puuhastelee tuntikausia ennen töihin menoa. Opiskeluaikana yritin sitä, mutta totesin että mistään tekemisestä ei aamuisin osannut nauttia kun koko ajan kyttäsi vaan kelloa, ja sitä paitsi nukkuminen on kivempaa. Valmistumisesta lähtien olen iltavuoropäivinä nukkunut jonnekin 10:30-11 tienoille, käyttänyt koiran lenkillä, ruokkinut eläimet, tehnyt normaalit aamutoimet ja lähtenyt töihin. En edes asetu syömään aamupalaa, hoidan vaan kaiken mikä on pakollista ja lähden. Illallakaan ei sitten ehdi muuta kuin käyttää koiran ulkona, syödä iltapalan, lukea vähän tai käydä netissä ja mennä nukkumaan. Ja mitä muihin vuortyön huonoihin puoliin tulee, sosiaalisen elämän puutteesta ei varmaan tarvitse edes mainita. Vuorokausirytmi on koko ajan sekaisin, ja koska työputkien jälkeen nukun yleensä univelkoja pois, olen aina joko väsynyt unenpuutteesta tai tokkurainen liiasta nukkumisesta. Viikkotasolla nukun varmaankin kohtuullisen keskiverrot 7-8 tuntia yössä, mutta kun unet jakaantuvat niin, että joinakin öinä nukkuu kolme tuntia ja joinakin kolmetoista, vireystila ei ole koskaan normaali.

Nyt tein sitten ison ratkaisun, ja siirryn viikon kuluttua toiseen työyksikköön, jossa teen päivätyötä ja viikonloput ovat vapaat. Isoin syy siihen miksi halusin vaihtaa työyksikköä on työnkuvaan liittyvä, eli kaipasin uusia haasteita ja itsenäisempää työtä. Mutta on kyllä ihan tervetullut muutos, että pääsen välillä päivätöihin, joskin vuorotyölisien pois jääminen ahdistaa vähän.

En muista olenko aiemmin maininnut työstäni, mutta teen siis mielenterveystyötä AMK-tason koulutuksella. Nykyinen työpaikkani on suljettu osasto jossa hoidetaan pääasiassa vaikea-asteisia psykoosipotilaita, tulevassa työssäni taas teen pääasiassa kotikäyntejä ja vastaanottotyötä. Potilaat tulevat olemaan samantyyppisiä kuin nykyisinkin eli hyvin vakavasti psyykkisesti sairaita, joskin tasaisemmassa vaiheessa sairautensa kanssa. Muutos on suuri, sillä jatkossa minun täytyy suunnitella ja organisoida itse aikatauluni ja hoitaa potilaani "yksin", kun taas tähän saakka olen ollut vain osa suurempaa tiimiä ja osaston päivärytmi on sanellut pitkälti aikataulut. Odotan kyllä uudenlaisia haasteita innolla, joskin varmasti myös stressiä ja epävarmuutta on ensi alkuun luvassa.

2 kommenttia:

  1. Olin syyskuussa Ruohonjuuren järjestämällä luennolla, jossa puhuttiin myös vuorotyön vaikutuksista. Luennoitsijan kokemuksen mukaan vuorotyössä olevat kärsivät ylipainosta ja aikaisista vaihdevuosista muita enemmin, ja juuri tuon takia, että elimistö hormonitoimintoineen on sekaisin.

    Sinulla on mielenkiintoinen ja varmasti haastava työ. Tsemppiä uuteen työhön valtavasti! Teet todella arvokasta ja hienoa työtä ja varmasti apusi monelle on todella suuri ja tärkeää.

    VastaaPoista
  2. Juu, kyllähän vuorotyö varmasti vaikuttaa elimistöön monilla sellaisillakin tavoilla, joita ei edes tiedosta. Erityisesti vuorotyön vaikutukset naisten hormonitoimintaan ovat sellainen aihe, mitä kyllä välillä olen itsekin kriittisesti miettinyt. Yhtenä esimerkkinä, muistelen joskus lukeneeni, että yötyötä tekevillä naisilla esim. rintasyövän riski on kasvanut, juurikin hormonaalisen vaikutuksen vuoksi.

    Kiitokset myös tsempityksistä ja kauniista sanoistasi! Olen ollut nyt uudessa työssä viikon, ja kivasti on lähtenyt käyntiin. Minä olen niitä ihmisiä jotka eivät voi tehdä työtä pelkästään rahan takia, olen kai sen verran laiska ja mukavuudenhaluinen että mun on käytännössä pakko tehdä sellaista työtä josta aidosti tykkään, elämä menisi pilalle jos täytyisi 38h/vko vain kärvistellä jossain tilipäivää odottaen :D

    VastaaPoista